{"id":198,"date":"2026-09-18T08:46:28","date_gmt":"2026-09-18T08:46:28","guid":{"rendered":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/?p=198"},"modified":"2026-09-19T22:37:54","modified_gmt":"2026-09-19T22:37:54","slug":"suhtautuminen-virheisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/suhtautuminen-virheisiin\/","title":{"rendered":"Virheet, ep\u00e4onnistumiset ja sattumat ovat osa el\u00e4m\u00e4\u00e4!"},"content":{"rendered":"\n

\u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n voisi luulla,<\/strong> ett\u00e4 esimerkiksi alkuper\u00e4iskansojen mestareiden k\u00e4sity\u00f6t ovat aivan virheett\u00f6mi\u00e4, mutta yll\u00e4tt\u00e4en n\u00e4in ei olekaan. Huichol-kansan helmit\u00f6ist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 usein jonkin hassun ja helpostikin huomattavan virheen, joka itse\u00e4ni kyll\u00e4 harmittaisi omaan ty\u00f6h\u00f6n sattuessa. Onko kyse huonoista ty\u00f6skentelyolosuhteista, silm\u00e4lasien puutteesta vai mist\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Olin yll\u00e4ttynyt kuullessani, <\/strong>ett\u00e4 he saattavat ihan tahallaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai tehd\u00e4 t\u00f6ihins\u00e4 virheen! Minun on hyvin vaikeaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ni virhett\u00e4. Tunnen ep\u00e4onnistumista, jos lopputulos ei ole t\u00e4ydellinen, vaikka kukaan muu ei virhett\u00e4 koskaan huomaisi. Nappionnistumisesta ei saa papukaijamerkkej\u00e4 tai tai selk\u00e4\u00e4n taputtelua, joten pienist\u00e4 ei pit\u00e4isi harmistua. Miksi se on niin vaikeaa?<\/p>\n\n\n\n

Pit\u00e4\u00e4 muistaa,<\/strong> ett\u00e4 virheit\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 oppii, ja ett\u00e4 monet tieteen sattumalta tehdyt keksinn\u00f6t (Penisilliini, r\u00f6ntgens\u00e4teet tai mikroaaltouuni) osoittavat, ett\u00e4 virheet eiv\u00e4t ole ep\u00e4onnistumisia, vaan niit\u00e4 tarvittiin. Aiemmin hallitsi j\u00e4ykk\u00e4 ja mekaaninen ajattelu, jossa vain ennalta asetettujen oletusten vahvistamista pidettiin onnistumisena. Miten min\u00e4 voin muuttaa ajatteluani?<\/p>\n\n\n\n

Virheen j\u00e4tt\u00e4minen tai lis\u00e4\u00e4minen k\u00e4sity\u00f6h\u00f6n, kutsutaan usein k\u00e4sitteell\u00e4 tahallinen ep\u00e4t\u00e4ydellisyys (deliberate imperfection tai intentional flaw).<\/h4>\n\n\n\n

\u201dAmerikan alkuper\u00e4iskansojen helmik\u00e4sit\u00f6iss\u00e4 on hyvin tunnettu perinne j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n tietoisesti yksi v\u00e4\u00e4r\u00e4nv\u00e4rinen tai v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan sijoitettu helmi.\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    \n
  • Nimi:<\/strong> T\u00e4t\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 spirit bead<\/strong> <\/mark>(henkihelmi). Henkihelmi. \u201dp\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen hengen vapaaksi\u201d teoksesta, jotta se ei vangitse tekij\u00e4ns\u00e4 sielua.<\/li>\n\n\n\n
  • Tarkoitus:<\/strong> Sen taustalla on n\u00f6yryys Luojan tai jumalten edess\u00e4. Uskomuksen mukaan ihminen ei voi eik\u00e4 saa luoda mit\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellist\u00e4, sill\u00e4 vain Luoja on t\u00e4ydellinen. T\u00e4ydellisyyden tavoittelua pidettiin ylimielisen\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Vastaavia ilmi\u00f6t\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s muualta maailmasta:<\/strong>
    <\/h2>\n\n\n\n

    Persianvirhe<\/strong> (Persian flaw<\/em>) matonkudonnassa. Kudottuihin, uskomattoman yksityiskohtaisiin mattoihin j\u00e4tettiin usein tietoisesti pieni lanka- tai v\u00e4rivirhe. Syy: Islamilaisen filosofian mukaan vain Allah (Jumala) on t\u00e4ydellinen, ja virheett\u00f6m\u00e4n esineen valmistaminen olisi Jumalan uhmaamista tai itsens\u00e4 nostamista H\u00e4nen tasolleen.

    Amish-tilkkut\u00e4kit<\/strong>: \u201dHumility blocks\u201d (N\u00f6yryyspalat)
    Yhdysvalloissa amish-yhteis\u00f6jen perinteisiss\u00e4 k\u00e4sintehdyiss\u00e4 tilkkut\u00e4keiss\u00e4 (quilts) esiintyy usein vastaava ilmi\u00f6. Tilkkut\u00e4kin muuten symmetriseen kuvioon saatetaan ommella yksi selke\u00e4sti v\u00e4\u00e4r\u00e4nv\u00e4rinen tai -muotoinen kangaspala.

    Irlantilainen kansanperinne ja haltijat<\/strong>. Irlantilaisessa neulonta- ja virkkausperinteess\u00e4 virheell\u00e4 on puolestaan suojeleva ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempi merkitys. Tarinoiden mukaan t\u00e4ydellinen k\u00e4sity\u00f6 her\u00e4tt\u00e4isi kateellisten ja turhamaisten haltijoiden (faeries<\/em>) huomion. Haltijat saattaisivat vied\u00e4 t\u00e4ydellisen esineen \u2013 tai jopa sen tekij\u00e4n \u2013 mukanaan. Pieni virhe pit\u00e4\u00e4 pahat henget ja haltijat loitolla.
    <\/p>\n\n\n\n

    Perinteinen vs. uusi tapa suhtautua virheisiin<\/h2>\n\n\n\n
      \n
    • Pelko ja peittely:<\/strong> Ennen virheit\u00e4 pidettiin merkkin\u00e4 ep\u00e4onnistumisesta, mik\u00e4 johti h\u00e4pe\u00e4\u00e4n ja virheiden salailuun.<\/li>\n\n\n\n
    • Lempeys ja oppiminen:<\/strong> Nyky\u00e4\u00e4n virheet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n luonnollisena osana kehityst\u00e4 ja oppimista, kun niihin suhtaudutaan lempe\u00e4sti. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      Menneisyyden salailukulttuuri ja ankara ilmapiiri<\/strong> muovaavat lapsesta jatkuvasti varuillaan olevan suorittajan. Kun perheess\u00e4 ja suvussa vaietaan vaikeista asioista, lapsen virheisiin tai pahaan mieleen reagoidaan surulla tai paheksunnalla ja koulussa palkitaan vain t\u00e4ydellisyys, lapsi oppii varomaan virheit\u00e4 ja ylisuorittamaan. T\u00e4m\u00e4 johtaa usein kiltin tyt\u00f6n syndroomaan<\/strong>, joka on opittu k\u00e4ytt\u00e4ytymismalli muiden miellytt\u00e4miseksi. ”voimakas tarve miellytt\u00e4\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 konflikteja, vaikeus asettaa rajoja tai sanoa ei, t\u00e4ydellisyyden tavoittelu <\/mark><\/strong>sek\u00e4 omien negatiivisten tunteiden tukahduttaminen. Malli kumpuaa usein kasvatuksesta, tottelevaisuutta ihannoivasta kulttuurista ja siit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunta palkitsee tehokkuudesta ja kunnollisuudesta.”<\/em> <\/p>\n\n\n\n

      ”My\u00f6nteinen ja avoin suhtautuminen virheisiin auttaa oppimaan, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pelkoa ja luo psykologisesti turvallisen ilmapiirin. ”<\/mark>
      <\/strong><\/p>\n\n\n\n

      Miksi virheest\u00e4 voi olla hy\u00f6ty\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n
        \n
      • Taloustieteilij\u00e4t Israel Kirzner ja Armen Alchian pit\u00e4v\u00e4t virheiden tekemist\u00e4 suotuisana, koska useat edistykselliset keksinn\u00f6t ovat syntyneet erehdyksen kautta keksij\u00e4n tehdess\u00e4 virheen aiemman toimintamallin toistamisessa. <\/li>\n\n\n\n
      • T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma oli aiemmin uusi ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, mutta koska nykyisin tiedet\u00e4\u00e4n monien huomattavien keksint\u00f6jen syntyneen virheiden johdosta, sill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole samaa huomioarvoa kuin ennen. <\/li>\n\n\n\n
      • Se, miten virheisiin on suhtauduttu opetuksessa ja arkip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, on muuttunut huomattavasti ajan kuluessa. <\/li>\n\n\n\n
      • Viel\u00e4 50 vuotta sitten virheiden tekeminen esimerkiksi koulussa oli rangaistavaa ja merkki tyhmyydest\u00e4. <\/li>\n\n\n\n
      • Nykyisin virheiden on huomattu voivan olla my\u00f6s vihjeit\u00e4 ja apukeinoja, jotka auttavat oppimisprosessin ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

        Miten voi muuttaa ajatteluaan ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 virheist\u00e4\/sattumista hy\u00f6ty\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

        Miten k\u00e4sitell\u00e4 virheit\u00e4 oikein?<\/mark><\/h6>\n\n\n\n
          \n
        • Ole my\u00f6t\u00e4tuntoinen itsellesi (ja muille):<\/strong> Virheiden hyv\u00e4ksyminen inhimillisen\u00e4 asiana<\/li>\n\n\n\n
        • Analysoi, \u00e4l\u00e4 syyt\u00e4:<\/strong> Tutki syit\u00e4 tapahtuneen takana sen sijaan, ett\u00e4 syyllist\u00e4t itse\u00e4si tai muita.<\/li>\n\n\n\n
        • Muuta toimintaa:<\/strong> Oikea oppiminen vaatii, ett\u00e4 virhe johtaa konkreettisiin muutoksiin prosesseissa. Ota opiksesi, mietiskele, tutki ja hy\u00f6dynn\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
          Serendipiteetti = l\u00f6yt\u00e4\u00e4 asioita, joita ei ole etsim\u00e4ss\u00e4<\/mark><\/h6>\n\n\n\n

          Se vaatii ihmiselt\u00e4 tarkkan\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4, valppautta, uteliaisuutta ja kyky\u00e4 tunnistaa ymp\u00e4rist\u00f6n poikkeavuuksia tai ep\u00e4johdonmukaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

            \n
          • Satunnaisuus, ilo, kekseli\u00e4isyys, (luonnon)lahjakkuus ja kyky. <\/li>\n\n\n\n
          • Yll\u00e4tt\u00e4vien asioiden havaitsemisesta osataan tehd\u00e4 oikeita johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
          • \u201cHappenstance\u201d. (=Olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan).<\/li>\n\n\n\n
          • \u201dChance Favors The Prepared Mind\u201d<\/li>\n\n\n\n
          • ”The happy faculty or luck of finding by accidental sagacity; discovery of things unsought”.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

            Serendipisyys-sanan keksi vuonna 1754 englantilainen Horace Walpole, joka sai ilmi\u00f6lle nimen persialaisen sadun pohjalta. Sadussa kolme prinssi\u00e4 tekee matkallaan \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 ja yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 v\u00e4h\u00e4isten johtolankojen avulla. Vaikka sanaan liitet\u00e4\u00e4n usein sattuma, varsinaisessa serendipisyydess\u00e4 ei ole kyse pelk\u00e4st\u00e4 tuurista.<\/p>\n\n\n\n

            Kyse on kognitiivisesta prosessista, jossa hajanaisesta tiedosta poimitaan olennainen oivallus. T\u00e4m\u00e4 odottamaton l\u00f6yt\u00f6 voi mullistaa tutkimuksen tai toiminnan suunnan, mist\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 toimivat tieteelliset satunnaishavainnot.<\/p>\n\n\n\n

            Oleskeletko vain kaltaistesi ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 – ei ehk\u00e4 kannattaisi:<\/mark><\/h6>\n\n\n\n

            Luovuus ja ongelmanratkaisu sakkaa:<\/strong> Parhaat ideat ja innovaatiot syntyv\u00e4t erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4. Samankaltaiset ihmiset p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t usein samoihin, tuttuihin ratkaisumalleihin.
            Henkil\u00f6kohtainen kasvu pys\u00e4htyy:<\/strong> Kasvu vaatii usein pient\u00e4 ep\u00e4mukavuutta ja omien uskomusten kyseenalaistamista. Erilaiset ihmiset toimivat peilin\u00e4, joka auttaa tunnistamaan omia sokeita pisteit\u00e4.
            Empatiakyky heikkenee:<\/strong> Kun et kohtaa ihmisi\u00e4 erilaisista taustoista, kulttuureista tai el\u00e4m\u00e4ntilanteista, kykysi asettua toisen asemaan ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia heikkenee.<\/p>\n\n\n\n

            Meill\u00e4 on taipumusta hakeutua samankaltaisten ihmisen pariin niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kuin vapaa-ajalla, jolloin syntyy sosiaalisia kuplia ja kaikukammioita, kertovat Jukka Huhtam\u00e4ki ja Thomas Olsson, jotka tutkivat, miten voidaan luoda j\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka tuovat yhteen ihmisi\u00e4, joilla on toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista tai erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. Hankkeessa tuodaan yhteen ihmisi\u00e4, joiden sosiaaliset ja kognitiiviset taustat ovat erilaiset. Kognitiiviset kyvyt vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten ihminen ajattelee ja hahmottaa maailmaa, millaisia k\u00e4sitteill\u00e4 h\u00e4n operoi ja miten h\u00e4n ratkaisee ongelmia. <\/p>\n\n\n\n

              \n
            • Vain samankaltaisten ihmisten seurassa oleskelu luo helposti kuplan, joka kapeuttaa maailmankuvaa ja heikent\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaista kasvua. <\/li>\n\n\n\n
            • Vaikka samanmielisten seura tuntuu turvalliselta ja mukavalta, erilaisten ihmisten kohtaaminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 monipuolisen ajattelun kehittymiselle. <\/li>\n\n\n\n
            • Kasvu vaatii usein pient\u00e4 ep\u00e4mukavuutta ja omien uskomusten kyseenalaistamista.<\/li>\n\n\n\n
            • Erilaiset ihmiset toimivat peilin\u00e4, joka auttaa tunnistamaan omia sokeita pisteit\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
            • Jos ymp\u00e4rill\u00e4si on vain samanmielisi\u00e4 ihmisi\u00e4, omat mielipiteesi ja ennakkoluulosi vahvistuvat jatkuvasti ilman haastamista. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan sosiaalipsykologiassa kaikukammioksi.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
              Lue<\/mark> vaikeuksista voittoon -tarinoita<\/mark><\/h6>\n\n\n\n

              Alexander Fleming <\/strong>keksi penisilliinin t\u00e4ysin vahingossa. H\u00e4n oli j\u00e4tt\u00e4nyt stafylokokkiviljelm\u00e4ns\u00e4 laboratorion p\u00f6yd\u00e4lle ja huomasi lomalta palattuaan, ett\u00e4 tutkimusastiaan pesiytynyt homesieni (Penicillium notatum) oli pys\u00e4ytt\u00e4nyt bakteerien kasvun. H\u00e4n oli kyll\u00e4 huomannut sattuman merkityksen bakteerien torjunnassa jo vuonna 1922, jolloin h\u00e4nen silm\u00e4st\u00e4\u00e4n pudonnut kyynel p\u00e4\u00e4tyi bakteeriviljelm\u00e4\u00e4n ja tappoi bakteereita. Fleming itse ei koskaan ansainnut keksinn\u00f6ll\u00e4\u00e4n rahaa, mutta sai vuonna 1945 jaetun Nobelin l\u00e4\u00e4ketieteen palkinnon yhdess\u00e4 aineen puhdistaneiden ja kehitt\u00e4neiden tutkijoiden kanssa. 500 englantilaista huippul\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 \u00e4\u00e4nesti Flemingin keksinn\u00f6n vuosisadan t\u00e4rkeimm\u00e4ksi l\u00e4\u00e4kkeeksi, sill\u00e4 sen suosio ylitti kaikki erikoisalarajat ja se mullisti infektioiden hoidon.<\/p>\n\n\n\n

              Tove Jansson<\/strong> piti itse\u00e4\u00e4n ensisijaisesti taidemaalarina ja halusi menesty\u00e4 perinteisen korkeataiteen kent\u00e4ll\u00e4. Sotavuosien aikana ja niiden j\u00e4lkeen Jansson koki, ett\u00e4 h\u00e4nen \u00f6ljymaalauksensa eiv\u00e4t saaneet sellaista arvostusta ja vastaanottoa kuin h\u00e4n toivoi. H\u00e4n koki vakavaa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja taloudellista ahdinkoa klassisena kuvataiteilijana. Ep\u00e4toivon ja sodan ahdistuksen keskell\u00e4 h\u00e4n alkoi piirt\u00e4\u00e4 ja kirjoittaa omaksi ilokseen jotain t\u00e4ysin muuta: tarinoita pienist\u00e4 rannikon otuksista. H\u00e4n oppi, ett\u00e4 luovuutta ei voi kahlita vain yhteen ”hyv\u00e4ksyttyyn” muotoon (kuten vakavaan maalaustaiteeseen). Kun h\u00e4n uskalsi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti perinteisen taidemaailman odotuksista, syntyiv\u00e4t Muumit. Sarjakuvat ja kirjat toivat h\u00e4nelle lopulta vapauden ja maailmanmaineen \u2013 ja nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s h\u00e4nen varhaisia maalauksiaan arvostetaan korkealle. <\/p>\n\n\n\n

              Ennen kuin Harry Potter -kirjoista tuli maailmanlaajuinen ilmi\u00f6, J.K. Rowling <\/strong>oli yksinhuoltaja\u00e4iti, joka eli sosiaalitukien varassa ja k\u00e4rsi vakavasta masennuksesta. H\u00e4n piti itse\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisen\u00e4 ep\u00e4onnistujana. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen k\u00e4sikirjoituksensa hyl\u00e4ttiin 12 eri kustantamon toimesta per\u00e4j\u00e4lkeen. Rowling on my\u00f6hemmin sanonut, ett\u00e4 pohjakosketus vapautti h\u00e4net. Koska h\u00e4nen suurin pelkonsa oli jo toteutunut, h\u00e4nell\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n menetett\u00e4v\u00e4\u00e4. H\u00e4n oppi siet\u00e4m\u00e4\u00e4n torjuntaa ja ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 ep\u00e4onnistuminen riisui pois kaiken ep\u00e4olennaisen, mik\u00e4 antoi h\u00e4nelle mahdollisuuden keskitty\u00e4 vain kirjoittamiseen.<\/p>\n\n\n\n

              Vuonna 1985 Steve Jobs <\/strong>koki julkisen n\u00f6yryytyksen, kun h\u00e4net erotettiin Applelta \u2013 yrityksest\u00e4, jonka h\u00e4n oli itse perustanut. Jobs menetti el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 hallinnan sis\u00e4isten valtapelien vuoksi, koska h\u00e4nen johtamistyyli\u00e4\u00e4n pidettiin tuolloin liian vaikeana ja tuotteiden hinnoittelua virheellisen\u00e4. Jobs kuvaili potkujaan my\u00f6hemmin parhaaksi asiaksi, mit\u00e4 h\u00e4nelle oli koskaan tapahtunut. Menestyksen taakka vaihtui aloittelijan keveyteen ja luovuuteen. H\u00e4n perusti NeXT- ja Pixar-yhti\u00f6t, kehitti uutta teknologiaa ja oppi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietokonebisnest\u00e4 syv\u00e4llisemmin. Kun Apple osti NeXT:in vuonna 1997, Jobs palasi kypsemp\u00e4n\u00e4 johtajana ja pelasti konkurssikyps\u00e4n yhti\u00f6n tehden siit\u00e4 maailman arvokkaimman br\u00e4ndin.<\/p>\n\n\n\n

              Thomas Edison<\/strong> on yksi historian tuotteliaimmista keksij\u00f6ist\u00e4, mutta h\u00e4nen matkansa toimivan hehkulampun kehitt\u00e4miseksi oli t\u00e4ynn\u00e4 jatkuvia pettymyksi\u00e4. Edison teki arvioiden mukaan tuhansia ep\u00e4onnistuneita prototyyppej\u00e4 ennen kuin l\u00f6ysi oikean materiaalin hehkulangaksi. Edison muutti tavan suhtautua virheisiin. H\u00e4nen kuuluisa ajatuksensa kuului: ”En ole ep\u00e4onnistunut. Olen vain l\u00f6yt\u00e4nyt 10 000 tapaa, jotka eiv\u00e4t toimi.”<\/em> H\u00e4n oppi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n jokaisen ep\u00e4onnistuneen kokeilun tiedon murusena, joka karsi v\u00e4\u00e4ri\u00e4 vaihtoehtoja pois ja vei h\u00e4nt\u00e4 askeleen l\u00e4hemm\u00e4s ratkaisua.<\/p>\n\n\n\n

              Uran alkupuolella 1920- ja 1930-luvuilla Alvar Aalto <\/strong>osallistui lukuisiin suuriin arkkitehtuurikilpailuihin (kuten Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieaseman laajennus tai suuret monumentit), joissa h\u00e4nen radikaalit, funktionaalisuutta hakevat ty\u00f6ns\u00e4 hyl\u00e4ttiin tai j\u00e4tettiin kokonaan palkitsematta. Perinteiset piirit pitiv\u00e4t h\u00e4nen tyyli\u00e4\u00e4n liian outona. Aalto oppi kilpailuhylk\u00e4yksist\u00e4 sen, ett\u00e4 pelkk\u00e4 rakennusten ulkokuoren suunnittelu ei riit\u00e4, vaan h\u00e4nen t\u00e4ytyy hallita koko kokonaisuutta \u2013 ihmisen kokemusta tilassa. Koska isot rakennustilaukset meniv\u00e4t aluksi sivu suun, h\u00e4n alkoi keskitty\u00e4 huonekalujen ja pienesineiden (kuten kuuluisa Aalto-maljakko<\/em>) muotoiluun. T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4onnistumisten pakottama suunnanmuutos synnytti lopulta Artekin ja teki h\u00e4nest\u00e4 kokonaisvaltaisen muotoilun edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

              Hondan perustaja Soichiro Honda <\/strong>aloitti uransa insin\u00f6\u00f6rin\u00e4, joka yritti myyd\u00e4 m\u00e4nn\u00e4nrenkaita Toyotalle. Toyota hylk\u00e4si h\u00e4nen tuotteensa huonon laadun vuoksi. Kun h\u00e4n my\u00f6hemmin sai tuotteen kuntoon, h\u00e4nen tehtaansa pommitettiin toisessa maailmansodassa ja lopulta maanj\u00e4ristys tuhosi sen kokonaan. Honda ei luovuttanut, vaan oppi sopeutumaan resursseihin, joita h\u00e4nell\u00e4 kulloinkin oli. H\u00e4n ker\u00e4si sodan j\u00e4lkeisi\u00e4 ylij\u00e4\u00e4m\u00e4moottoreita ja asensi niit\u00e4 polkupy\u00f6riin, mist\u00e4 syntyi ensimm\u00e4inen Honda-moottoripy\u00f6r\u00e4. H\u00e4n sanoi my\u00f6hemmin: ”Menestys edustaa yht\u00e4 prosenttia ty\u00f6st\u00e4si, joka on seurausta 99 prosentista siit\u00e4, mit\u00e4 kutsutaan ep\u00e4onnistumiseksi.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

              Vincent Van Gogh y<\/strong>ritti toimia taidekauppiaana (sai potkut), opettajana (ep\u00e4onnistui) ja saarnaajana (erotettiin). Kun h\u00e4n vihdoin aloitti maalaamisen, h\u00e4n myi elinaikanaan tiett\u00e4v\u00e4sti vain yhden ainoan maalauksen ja eli t\u00e4ysin veljens\u00e4 Theo-tuen varassa k\u00e4rsien vakavista mielenterveysongelmista.
              Van Gogh oppi kanavoimaan kaiken hylk\u00e4\u00e4misen, yksin\u00e4isyyden ja sis\u00e4isen tuskansa suoraan v\u00e4reihin ja pensselinvetoihin. H\u00e4n ei maalannut miellytt\u00e4\u00e4kseen ostajia tai kriitikoita, vaan puhtaasta tarpeesta ilmaista tunnetta. Vaikka ”voitto” tuli vasta h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen, h\u00e4nen perint\u00f6ns\u00e4 opetti koko maailmalle, ett\u00e4 taiteen arvo ei mitata sen hetkisess\u00e4 kaupallisessa suosiossa, vaan sen kyvyss\u00e4 koskettaa ihmisen sielua.<\/p>\n\n\n\n

              Vera Wang <\/strong>tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n maailman kuuluisimpana h\u00e4\u00e4pukujen suunnittelijana, mutta muotisuunnittelu oli h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vasta kolmas vaihtoehto suurten ep\u00e4onnistumisten j\u00e4lkeen. Wang harjoitteli koko nuoruutensa taitoluistelijana, mutta ep\u00e4onnistui p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain olympiajoukkueeseen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n siirtyi muotilehti Voguen<\/em> toimittajaksi, mutta 15 vuoden ty\u00f6n j\u00e4lkeen h\u00e4net j\u00e4tettiin valitsematta p\u00e4\u00e4toimittajaksi, mik\u00e4 oli h\u00e4nelle valtava urakriisi. Wang oli 40-vuotias \u2013 muotialalla ”ik\u00e4loppu” aloittamaan alusta \u2013 kun h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaiken urheilu-urallaan oppimansa kurinalaisuuden ja Voguen vuosina karttuneen silm\u00e4n visuaalisuudelle. H\u00e4n tajusi h\u00e4\u00e4pukumarkkinoilla olevan aukon suunnitellessaan omia h\u00e4it\u00e4\u00e4n. Wang oppi, ett\u00e4 unelman kuoleminen tai urajumi voivat olla t\u00f6n\u00e4isyj\u00e4 juuri sille polulle, jolle todella kuuluu.<\/p>\n\n\n\n

              <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

              Pieni virhe ei pilaa ty\u00f6t\u00e4, vaan ”antaa sille sielun”. Miksi intiaanit tekev\u00e4t virheen vaikka tahallaan? Mit\u00e4 voimme oppia virheist\u00e4 ja sattumista? Mit\u00e4 tarkoittaa serendipiteetti?…(Lue lis\u00e4\u00e4 klikkaamalla ruudun otsikkoa)<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"disabled","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[13,5],"tags":[],"class_list":["post-198","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elama","category-helmeilyt"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=198"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":345,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions\/345"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=198"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=198"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}