{"id":293,"date":"2026-09-18T19:20:56","date_gmt":"2026-09-18T19:20:56","guid":{"rendered":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/?p=293"},"modified":"2026-09-19T22:37:35","modified_gmt":"2026-09-19T22:37:35","slug":"taman-hetken-lempivarini-oranssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/taman-hetken-lempivarini-oranssi\/","title":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4n hetken lempiv\u00e4rini; oranssi"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><mark style=\"background-color:rgba(0, 0, 0, 0);color:#ff6900\" class=\"has-inline-color\">Oranssi on yksi voimakkaimmin meihin vaikuttavista v\u00e4reist\u00e4.<\/mark><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><mark style=\"background-color:rgba(0, 0, 0, 0);color:#ff6900\" class=\"has-inline-color\">Oranssi on energinen, l\u00e4mmin ja huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 v\u00e4ri, joka yhdist\u00e4\u00e4 punaisen voiman ja keltaisen ilon. <\/mark><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><mark style=\"background-color:rgba(0, 0, 0, 0);color:#ff6900\" class=\"has-inline-color\">Oranssi stimuloi kehoa ja mielt\u00e4, lis\u00e4\u00e4 aktiivisuutta ja torjuu v\u00e4symyst\u00e4. Se edustaa positiivisuutta, seikkailumielt\u00e4, rohkeutta ja aurinkoista tunnelmaa. V\u00e4ri rohkaisee vuorovaikutukseen, avoimuuteen ja inspiroi luovaa ajattelua. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 kuumimmista v\u00e4reist\u00e4, ja se symboloi aurinkoa, tulta sek\u00e4 syksyn satoa. <\/mark><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">(P\u00e4ivittyv\u00e4 postaus)<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Oransseja asioita<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Appelsiini, mandariini, klementiini, porkkana, kurpitsa, bataatti, mango, persikka, tyrnimarja, aprikoosi, papaija, persimoni (kaki).<\/li>\n\n\n\n<li>Kettu, tiikeri, orava, klovnikala (nemo), oranki, k\u00e4\u00e4pi\u00f6snautserin pepper&amp;salt-pennut (joskus vivahteena), monien perhosten siivet (kuten monarkkiperhonen).<\/li>\n\n\n\n<li>Auringonlasku, auringonnousu, tuli, lieskat, hehkuva laava, syksyn ruska-lehdet.<\/li>\n\n\n\n<li>Meripihka, karneoli, aurinkokivi, oranssi safiiri, tiikerinsilm\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Varoitusliivit, liikennekartiot, pelastusrenkaat, huomiov\u00e4riset takit, koripallo, oranssit Fiskarsin sakset.<\/li>\n\n\n\n<li>Postilaitoksen v\u00e4ri monissa maissa<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1500-luvulta aina 1800-luvulle saakka saksalainen aatelissuku Thurn und Taxis hallitsi valtavaa osaa Euroopan postilaitoksista ja loi historian ensimm\u00e4isen suuren postiverkoston. Suvun postiljonnit pukeutuivat tunnistettaviin punertavankeltaisiin takkeihin ja viittoihin. T\u00e4st\u00e4 perinn\u00f6st\u00e4 johtuen oranssia ja keltaista kutsuttiin saksalaisella alueella pitk\u00e4\u00e4n &#8221;postiv\u00e4reiksi&#8221; (<em>postgelb<\/em>), ja v\u00e4ri liitet\u00e4\u00e4n monissa maissa postitoimintaan edelleen. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">V\u00e4ripsykologia ja fysiologiset vaikutukset<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><mark style=\"background-color:rgba(0, 0, 0, 0);color:#ff6900\" class=\"has-inline-color\">Oranssi on yksi voimakkaimmin meihin vaikuttavista v\u00e4reist\u00e4: <\/mark><\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Markkinointi ja br\u00e4ndit:<\/strong> Oranssi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiota ja luo yst\u00e4v\u00e4llisen, helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n mielikuvan. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s stimuloimaan ostohaluja ja ruokahalua. <\/li>\n\n\n\n<li><strong>Sisustus ja ymp\u00e4rist\u00f6:<\/strong> Pienin\u00e4 annoksina se tuo tilaan l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja eloisuutta, mutta liiallisena k\u00e4ytettyn\u00e4 kirkas oranssi voi tuntua levottomalta tai painostavalta. <\/li>\n\n\n\n<li><strong>Ruokahalu:<\/strong> Oranssin on todettu tutkitusti <strong>lis\u00e4\u00e4v\u00e4n ruokahalua<\/strong> ja stimuloivan ruoansulatusta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi monet ravintolaketjut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 logoissaan ja sisustuksessaan.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Mieliala:<\/strong> V\u00e4ri yhdistet\u00e4\u00e4n usein <strong>luovuuteen, elinvoimaan, iloon ja energiaan<\/strong>. Se on dynaaminen v\u00e4ri, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiota mutta ei tunnu yht\u00e4 aggressiiviselta kuin puhdas punainen.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kulttuuriset ja poliittiset merkitykset<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Henkisyys:<\/strong> Monissa Aasian uskonnoissa, kuten kungfutsalaisuudessa, hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa, oranssi (erityisesti sahrami) on pyh\u00e4 v\u00e4ri, joka symboloi pyhitt\u00e4ytymist\u00e4, puhtautta ja valaistumista.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Hollanti:<\/strong> Oranssi on Alankomaiden kansallisv\u00e4ri kuningashuoneen (Orania-Nassau) mukaan, ja maa muuttuu kirjaimellisesti oranssiksi mereksi esimerkiksi jalkapallon arvokisojen aikaan. <\/li>\n\n\n\n<li><strong>Politiikka:<\/strong> Oranssista on tullut my\u00f6s erilaisten kansannousujen tunnus, kuten Ukrainan vuoden 2004 <em>oranssista vallankumouksesta<\/em>. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tieteellisi\u00e4 faktoja<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Oranssin<\/strong> v\u00e4ris\u00e4vyj\u00e4 aistitaan, kun n\u00e4k\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n p\u00e4\u00e4osin punaiselle ja osittain vihre\u00e4lle valolle herk\u00e4t verkkokalvon tappisolut ovat aktiivisia. <\/li>\n\n\n\n<li><strong>Oranssi on valon spektrill\u00e4 <\/strong>punaisen ja keltaisen v\u00e4liss\u00e4 aallonpituuden ollessa noin 585\u2013620 nanometrin mittaluokkaa. <\/li>\n\n\n\n<li><strong>Television ja tietokoneen kuvaruudulla <\/strong>oranssia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n silloin, kun v\u00e4rin\u00e4yt\u00f6n RGB-v\u00e4rivaloista punainen (R) ja vihre\u00e4 (G) ovat valoisuusarvoiltaan vaikkapa 250 ja 175 ja sinisen (B) ollessa 0 (skaalalla 0\u2013255). V\u00e4hennett\u00e4ess\u00e4 valoisuusarvoja saadaan n\u00e4kyviin ruskeita v\u00e4ris\u00e4vyj\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Oranssin vivahteita on monia.<\/strong> Huomiota her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4, voimakkaimpia s\u00e4vyj\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa varoitusv\u00e4rein\u00e4 rakennusty\u00f6- ja onnettomuuspaikoilla auto- ja lentoliikenteess\u00e4. Lent\u00e4jien varoittamiseksi mastoissa ja korkeissa rakennuksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein &#8221;international orange&#8221; -s\u00e4vy\u00e4, joka n\u00e4kyy kauas huonossakin s\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Vastav\u00e4ri:<\/strong> Oranssin vastav\u00e4ri on sininen, joka raikastaa ja tasapainottaa sen intensiivisyytt\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Appelsiinit toivat sanan &#8221;oranssi&#8221;<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Oranssin v\u00e4rin nime\u00e4miselle<\/strong> ei pitk\u00e4\u00e4n koettu tarvetta Euroopassa. V\u00e4ri\u00e4 kutsuttiin yksinkertaisesti \u201dkeltapunaiseksi\u201d. Kaikki muuttui, kun appelsiinit tuotiin Eurooppaan noin 900- tai 1000-luvulla arabialaisten kauppiaiden matkassa. V\u00e4ritermin tunnettavuus kasvoi appelsiinien tunnettavuuden my\u00f6t\u00e4. Koska eurooppalaisilla ei ollut erillist\u00e4 sanaa t\u00e4lle kirkkaalle v\u00e4rille, he alkoivat kutsua v\u00e4ri\u00e4 suoraan hedelm\u00e4n nimen mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Persiankielinen narang ja arabiankielinen \u2019<\/strong>Naranj\u2019 tulevat sanskriitin sanasta narangah, (=\u201dnorsujen suosimaa hedelm\u00e4\u201d tai appelsiinipuu) Kun arabit toivat hedelm\u00e4n Espanjaan, siit\u00e4 tuli espanjaksi naranja. Ranskassa sanan alkukirjain muuttui (todenn\u00e4k\u00f6isesti siksi, ett\u00e4 sana <em>une narentge<\/em> kuulosti samalta kuin <em>une orange<\/em>), ja siihen vaikutti my\u00f6s kullanv\u00e4rinen ranskan sana <em>or<\/em>. T\u00e4st\u00e4 syntyi sana orange, joka lainattiin sellaisenaan englantiin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Miksi suomessa hedelm\u00e4 on &#8221;appelsiini&#8221; (eik\u00e4 jokin naranja tai orange -muunnos)<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kun appelsiini alkoi yleisty\u00e4 Pohjois-Euroopassa,<\/strong> kaikki maat eiv\u00e4t ottaneetkaan sanaa vastaan Etel\u00e4-Euroopan kautta. Moni kieli (kuten suomi, ruotsi, saksa ja ven\u00e4j\u00e4) nimesi hedelm\u00e4n sen alkuper\u00e4maan mukaan. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Appelsiinit olivat kotoisin Kiinasta,<\/strong> ja ne tuotiin Eurooppaan hollantilaisten laivojen mukana. Alankomaissa (hollannin kieless\u00e4) hedelm\u00e4\u00e4 kutsuttiin nimell\u00e4 appelsien. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti kirjaimellisesti \u201dKiinan omena\u201d (<em>appel<\/em> = omena, <em>Sina<\/em> = Kiina).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong> \u201dKiinanomenanv\u00e4ri\u201d olisi ollut liian k\u00f6mpel\u00f6<\/strong> suomennos, joten suomen kieleen otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oranssi. Suomen kieleen oranssi on vakiintunut vasta 1900-luvulla, ja viel\u00e4 1900-luvun puoliv\u00e4linkin sanakirjoissa puhuttiin appelsiininkeltaisesta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Oranssi pigmentti<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ennen synteettisten v\u00e4rien keksint\u00f6\u00e4 kirkkaan oranssin valmistaminen oli vaikeaa ja jopa vaarallista. <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ensimm\u00e4isi\u00e4 oranssin pigmenttej\u00e4<\/strong> olivat luonnon okrat, jotka liikkuivat keltaokran ja punaokran v\u00e4limaastossa. Kuten kaikki maapigmentit, n\u00e4m\u00e4 s\u00e4vyt olivat melko sameita ja sis\u00e4lsiv\u00e4t ep\u00e4puhtauksia jotka alensivat v\u00e4rien intensiteetti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Muinaisessa Egyptiss\u00e4 ja Roomassa<\/strong> k\u00e4ytettiin <em>realgaari<\/em>-nimist\u00e4 mineraalia, joka sis\u00e4lsi eritt\u00e4in myrkyllist\u00e4 arseenia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1800-luvulla<\/strong> keksitty <em>kromioranssi<\/em> ja my\u00f6hemmin <em>kadmiumoranssi<\/em> mullistivat taidemaailman. Erityisesti impressionistit ja ekspressionistit, kuten Vincent van Gogh, ihastuivat v\u00e4riin ja k\u00e4yttiv\u00e4t sit\u00e4 tuomaan maalauksiinsa hehkua ja valoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muinaisessa Egyptiss\u00e4 ja Rooman valtakunnassa kirkkaan oranssia v\u00e4ri\u00e4 saatiin auripigmentti- ja realgaari-nimisist\u00e4 mineraaleista. N\u00e4m\u00e4 mineraalit esiintyv\u00e4t luonnossa usein tulivuorten purkausaukoissa, joten jo niiden louhinta oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaarallista. Mik\u00e4 pahinta, molemmat mineraalit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti tappavaa arseenia. Rooman valtakunnassa auripigmentin louhinta oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuolemantuomio, ja sit\u00e4 tekiv\u00e4t orjat ja vangit. Koska mineraali kimmelsi kauniisti ja oli v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n punakeltaista, se oli my\u00f6s alkemistien suosikki. He uskoivat, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 myrkyllisest\u00e4 aineesta voisi salaisen kaavan avulla valmistaa aitoa kultaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Porkkana ei ole aina ollut oranssi<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Alun perin ihmisen viljelem\u00e4t porkkanat olivat violetteja tai keltaisia.<\/strong> Nykyisin tuntemamme oranssi porkkana jalostettiin vasta 1400\u20131600-luvulla L\u00e4nsi-Euroopassa (tarinan mukaan kunnianosoituksena juuri Hollannin Vilhelm Oranialaiselle). Oranssi v\u00e4ri tulee beetakaroteenista, jonka elimist\u00f6mme muuttaa A-vitamiiniksi. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietol\u00e4hteen\u00e4 mm. Wikipedia<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8221;Kiinan omenien&#8221; eli appelsiinien saapuminen Eurooppaan toi mukanaan kielellisi\u00e4 p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4: eksoottiselle hedelm\u00e4lle tarvittiin nimi, ja samalla aiemmin &#8221;keltapunaiseksi&#8221; kutsuttu v\u00e4ris\u00e4vy sai uuden nimityksen. Monissa maissa molemmilla on sama sana, mutta Suomessa ei&#8230;(Lue lis\u00e4\u00e4 klikkaamalla ruudun otsikkoa)<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-293","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-varit-ja-varioppi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=293"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":344,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293\/revisions\/344"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=293"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=293"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=293"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}