{"id":80,"date":"2026-09-17T20:03:51","date_gmt":"2026-09-17T20:03:51","guid":{"rendered":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/?p=80"},"modified":"2026-09-18T05:27:18","modified_gmt":"2026-09-18T05:27:18","slug":"mustin-musta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/mustin-musta\/","title":{"rendered":"Mustin musta ja Anish Kapoorin Vantablack"},"content":{"rendered":"\n

Alkakoon v\u00e4rien tutkimisen sarjani mustalla v\u00e4rill\u00e4… (Teksti on viel\u00e4 inasen vaiheessa)<\/p>\n\n\n\n

Kilpajuoksussa kohti 100% mustaa pinta<\/strong>a ollaan jo kalkkiviivoilla.<\/strong> (99,995 %)<\/h4>\n\n\n\n

Maailman mustimman mustan kehitysvaiheisiin<\/strong> on mielenkiintoista tutustua nyt, kun on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kohuttuja kuvanveist\u00e4j\u00e4 Anish Kapoorin<\/mark><\/strong> teoksia omin silmin M\u00e4nt\u00e4ss\u00e4 4.4.2027 asti, https:\/\/serlachius.fi\/<\/a>

(Kerron omia kokemuksiani, kun olen ehtinyt k\u00e4yd\u00e4 katsomassa n\u00e4yttelyn.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ysin musta pinta ei heijasta takaisin yht\u00e4\u00e4n siihen osuvaa valoa, vaan imee sen kokonaan itseens\u00e4, jollon pinta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pikimustalta aukolta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Anish Kapoor ja Vantablack (99,965% )<\/h4>\n\n\n\n

Vuonna 2016 syntyi valtava kohu<\/strong>, kun Kapoor osti Surrey NanoSystemsilt\u00e4 sen kaksi vuotta aiemmin kehitt\u00e4m\u00e4n Vantablackin yksinoikeuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 taiteessaan, mik\u00e4 suututti muun taideyhteis\u00f6n, sill\u00e4 kukaan muu taiteilija ei saanut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 materiaalia teoksissaan.<\/p>\n\n\n\n

\n

Materiaalin nimi on lyhenne<\/strong> sanoista Vertically Aligned Nano Tube Array (pystysuoraan j\u00e4rjestetty nanoputkirakenne) ja sanasta black (musta). Se on kehitetty herkkien optisten laitteiden tarpeisiin mm. puolustusteollisuuteen ja l\u00e4\u00e4ketieteellisiin laitteisiin, mm. Avaruusteknologiassa ja satelliiteissa est\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hajavalon p\u00e4\u00e4sy\u00e4 kaukoputkiin.<\/p>\n\n\n\n

Vantablack imee itseens\u00e4 jopa yli 99,965 prosenttia<\/strong> siihen osuvasta valosta. Se ei ole maalia tai pigmentti\u00e4 vaan pintapinnoite, joka koostuu miljardeista pystysuorista mikroskooppisista hiilinanoputkista, jotka ovat noin 10 000 kertaa ihmishiusta ohuempia.<\/p>\n\n\n\n

Kun valo osuu tuohon materiaaliin,<\/strong> se eksyy nanoputkien v\u00e4liin. Valo heijastuu putkien v\u00e4lill\u00e4 edestakaisin, kunnes se imeytyy kokonaan ja muuttuu l\u00e4mm\u00f6ksi. Koska valoa ei heijastu takaisin silm\u00e4\u00e4n, ihmissilm\u00e4 ei kykene n\u00e4kem\u00e4\u00e4n pinnan kolmiulotteisia muotoja. T\u00e4m\u00e4 tekee pinnoista tasaisen ja syv\u00e4n mustia. Esineet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kaksiulotteisilta mustilta aukoilta.<\/p>\n\n\n\n

Koska se ei ole maalia, sit\u00e4 ei voi levitt\u00e4\u00e4<\/strong> pensselill\u00e4 tai suihkeella eik\u00e4 se ole mekaanisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Materiaalin pystysuorat nanoputket ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen herkki\u00e4. Jos pintaa koskettaa sormella, putket painuvat kasaan kuin lakoon ly\u00f6ty viljapelto, jolloin valonimukyky ja mustuus katoavat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Sen k\u00e4sittely vaatii suojavarusteita.<\/strong> Keuhkoihin joutuessaan nanoputket voivat olla asbestin tavoin haitallisia. Materiaalin valmistus on my\u00f6s eritt\u00e4in kallista ja vaatii huipputeknologista laboratoriolaitteistoa, joten sit\u00e4 ei myyd\u00e4 kuluttajamarkkinoille.<\/p>\n\n\n\n

Koska Vantablack on itsess\u00e4\u00e4n kemiallinen patentti eik\u00e4 v\u00e4ris\u00e4vy,<\/strong> kuka tahansa voi vapaasti kehitt\u00e4\u00e4 toisenlaisen tavan luoda yht\u00e4 mustaa pintaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

VASTAREAKTIOT muilta taiteilijoilta<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Muut taiteilijat ovat ohittaneet Kapoorin yksinoikeuden<\/strong> kolmella ovelalla tavalla: kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 korvaavia supermustia maaleja, yhteisty\u00f6ll\u00e4 tiedemiesten kanssa ja keksim\u00e4ll\u00e4 kokonaan uusia materiaaliteknologioita.<\/p>\n\n\n\n

Kapoorille syv\u00e4sti kimpaantunut, toinen brittil\u00e4inen taiteilija, Stuart Semple<\/mark>, kehitti maailman vaaleanpunaisimman pigmentin<\/strong> (Pinkest Pink) ja myi sit\u00e4 kaikille maailman ihmisille \u2013 paitsi Anish Kapoorille. Semplen maalien ostoehdoissa lukee edelleen juridisesti sitova teksti: \u201dOstamalla t\u00e4m\u00e4n tuotteen vahvistat, ett\u00e4 et ole Anish Kapoor, et ole mill\u00e4\u00e4n tavoin kytk\u00f6ksiss\u00e4 h\u00e4neen, etk\u00e4 osta t\u00e4t\u00e4 tuotetta h\u00e4nen puolestaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kapoor kuitenkin sai hankittua Pinkest pink pigmentti\u00e4<\/strong>, ja otti Instagram-tililleen kuvan, jossa h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskisormea, joka on upotettu suoraan t\u00e4h\u00e4n Pinkest Pink -jauheeseen. Kuvan saatesanaksi h\u00e4n kirjoitti ytimekk\u00e4\u00e4sti: \u201dUp yours #pink\u201d (Haistakaa huilu).<\/p>\n\n\n\n

Semple kehitti t\u00e4h\u00e4n vastareaktiona maailman kimaltelevimman glitternesteen<\/strong> (Diamond Dust), joka tehtiin mikroskooppisista lasinsiruista, jotta Kapoor ei voisi turvallisesti upottaa sormiaan siihen.<\/p>\n\n\n\n

Semple kehitti my\u00f6s kaikille avoimen, helposti pensselill\u00e4 levitett\u00e4v\u00e4n akryylimaalin<\/strong>, Black 3.0:n, joka on eritt\u00e4in l\u00e4hell\u00e4 Vantablackin mustuutta, mutta t\u00e4ysin vapaasti kaikkien muiden paitsi Kapoorin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luonnon mustat PINTARAKENTEET<\/h4>\n\n\n\n

Osa taiteilijoista ja muotoilijoista on siirtynyt hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon omia mikrorakenteita<\/strong>. Esimerkiksi tietyt paratiisilinnut ja syv\u00e4nmeren kalat ovat kehitt\u00e4neet omat \u201dsupermustat\u201d sulkansa ja suomunsa houkutellakseen kumppaneita tai piiloutuakseen saalistajilta. N\u00e4m\u00e4 pinnat vangitsevat valoa l\u00e4hes Vantablackin tavoin, ja niit\u00e4 tutkitaan parhaillaan biomimetiikan (luontoa j\u00e4ljittelev\u00e4n suunnittelun) avulla uusien taidemateriaalien luomiseksi.<\/p>\n\n\n\n

NYT maailman mustin MAALI<\/h4>\n\n\n\n

Maailman mustin maali,<\/strong> Musou Black, on kuluttajille tarkoitettu, joka imee noin 99,4 % valosta. Sen kehitti japanilainen Koyo Orient Japan -yhti\u00f6<\/mark><\/strong> vuonna 2020. T\u00e4m\u00e4 vesipohjainen akryylimaali on suunniteltu kuluttajille ja taiteilijoille helposti siveltimell\u00e4 tai ruiskulla levitett\u00e4v\u00e4ksi pinnoitteeksi.<\/p>\n\n\n\n

NYT maailman mustin pintak\u00e4sittely<\/h4>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

MIT:n kehitt\u00e4m\u00e4 musta pintak\u00e4sittely (yli 99,99 %) ohitti vuonna 2019 valonimukyvyss\u00e4\u00e4n aiemmat enn\u00e4tykset.<\/strong> Taiteilija Diemut Strebe <\/strong><\/mark>teki yhteisty\u00f6t\u00e4 MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) tutkijoiden kanssa. He kehittiv\u00e4t uuden hiilinanoputkirakenteen, joka imee 99,995 % valosta \u2013 tehden siit\u00e4 viel\u00e4 Vantablackia kymmenen kertaa mustemman.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Strebe k\u00e4ytti materiaalia teoksessaan The Redemption of Vanity,<\/strong> jossa h\u00e4n p\u00e4\u00e4llysti 16,78 karaatin keltaisen timantin t\u00e4ll\u00e4 uudella supermustalla materiaalilla, saaden arvokkaan timantin \u201dkatoamaan\u201d t\u00e4ysin silmilt\u00e4 kaksiulotteiseksi mustaksi aukoksi.<\/p>\n\n\n\n

Linkkej\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\n

Anish Kapoorin taide syntyy katsojan kokemuksesta \u2013 n\u00e4yttely jatkuu Serlachiuksella ensi kev\u00e4\u00e4seen
”Serlachiuksella M\u00e4nt\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Anish Kapoorin n\u00e4yttely on muodostunut kes\u00e4n ja syksyn taideilmi\u00f6ksi. K\u00e4vij\u00e4t viipyv\u00e4t ja tunnustelevat kokemaansa h\u00e4nen teostensa \u00e4\u00e4rell\u00e4. Mik\u00e4 on Kapoorin taiteen salaisuus?”
https:\/\/www.aamulehti.fi\/mainos\/art-2000012256342.html<\/a><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alkakoon v\u00e4rien tutkimisen sarjani mustalla v\u00e4rill\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-80","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-varit-ja-varioppi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":169,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions\/169"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=80"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/teija.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}