Koptisidos on kohtalaisen helppo tehdä ja onnistuu aloittelijaltakin. Siinä on vähemmän työtä kuin perinteisessä kirjassa, joka tarvitsee enemmän liimauksia ja muita työvaiheita.
Tämä postaus on vielä työn alla, joten suhtauduthan ohjeisiin vielä kriittisesti! Olen vasta valmistanut sivuniput ja kannet… Kuviakin on tulossa!
Koptisidos on vanha, kirjojen ”esi-äiti”, noin 1000-luvulta peräisin oleva historiallinen kirjansidontamenetelmä, jossa kirjan selkä jää avoimeksi ja näkyviin.
Koptisidoksen ominaisuudet
- Avoselkäisyys: Selässä ei ole sidonnan peittävää selkämyspaperia tai -kangasta, vaan ketjupistot muodostavat koristeellisen kuvion suoraan näkyville.
Sivuniput näkyvät myös selästä, joten voi olla innovatiivinen ja tehdä vaikka eriväriset niput, tai niin, että vain nippujen uloin arkki on jotain väriä ja sisäsivut valkoisia… - Liimattomuus: Lehtiöt sidotaan pelkästään langalla, eikä selkään käytetä lainkaan sidontaliimaa.
- Aukeavuus: Valmis kirja aukeaa täysin vaateriin (180 astetta tai enemmän), mikä tekee siitä erinomaisen esimerkiksi muistikirjoiksi tai luonnoskirjoiksi.
Tarvittavat materiaalit ja välineet (=tavalliset kirjansidonnan välineet)
- Paperia sisäsivuja varten (esim. 3–5 arkkia per vihko riippuen vihkon paksuudesta). Arkit taitetaan keskeltä.
- Kaksi kansipahvia, esim 2 mm konepahvia (leikattu samankokoisiksi tai hieman suuremmiksi kuin sisäsivut) tai muu kansimateriaali. Kannethan voi tehdä muustakin materiaalista kuin kartongista, kunhan se on tarpeeksi jäykkää ja siihen saa tehtyä reiät. Tässä voi olla tosi innovatiivinen. Poralla saa reikiä vaikka paksuun kovamuoviin tai vaneriin.
- Kansien päällystysmateriaali, Kannet voi päällystetään kankaalla, kluutilla, paperilla tai tapetilla.
- Lankaa, esim. vahattua pellavalankaa (pituus noin 1,5 kertaa kirjan korkeus kerrottuna vihkojen määrällä). Esim. https://jatanaitta.fi/ tai kirjansidontatarvikkeita myyvät liikkeet. Langan voi itse vahata mehiläisvahan palasella. Saa esim. helmitarvike- ja askartelutarvikeliikkeistä. Muutakin lankaa voi toki käyttää, kunhan ei ole liian ohutta/paksua/höttöä/katkea helposti. Esimerkiksi DMC helmilanka, muliini(kirjonta)lanka, kalalanka, neulelanka, mitä nyt sattuu omistamaan.
- Naskali tai sopivan paksu neula reikien pistelyyn, ei liian ohut.
- Sidontaneula jos sellaisen omistaa, mutta mikä tahansa neula käy, kunhan siihen saa langan pujotettua, mielellään ei hirmu isosilmäinen. Kirjansidontaan on omia pienisilmäisiä pitkiä ja käyriä neuloja.
- Mittaviivain ja lyijykynä merkintöjä varten.
- Leikkuumatto tai muu alusta, jos leikkaa sivut veitsellä.
- Leikkuuveitsi ja sakset. Askarteluveitsi, kirurginveitsi, mattopuukko tms. käy.
- Taittoluu tai muu asiaan sopiva työkalu. Hätätapauksessa ilmankin selviää tai voi käyttää vaikka jotain keittiöstä löytyvää,esim. lusikka ja veitsi.
- Rei´ityskaukalo jos sellaisen omistaa (voi itsekin tehdä esim. vahvasta kartongista), ilmankin selviää.
- Kirjansidontaliimaa tai muuta liimaa, joka ei ole liian litkua ja jota saa levitettyä tasaisesti. Liimapuikkokin käy, jos ei halua miettiä, säilyykö kirjan liimaukset hyvinä vuosikymmeniä. Kirjansidontaliima on PH-neutraalia, joka kestää paremmin aikaa ja on muutenkin ominaisuuksiltaan optimaalista paperiliimauksiin.
- Sivellin, jos tarvitsee sitä liimaukseen.
Huom! Tutki ja opettele mitä tarkoittaa kuitusuunta, jos et tiedä vielä!
📐 Vaihe 1: Vihkojen ja kansien valmistelu
- Tee sivuvihkot: Leikkaa ja taita paperiarkit puoliksi. Laita 3–5 taitettua arkkia sisäkkäin yhdeksi ”vihkoksi”. Tee vihkoja haluttu määrä. Paperin vahvuudesta riippuu montako arkkia kannattaa laittaa yhteen vihkoon. Tavallinen kopiopaperi on ohutta ja sitä voi laittaa esimerkiksi 4 tai 5 arkkia vihkoon. Arkit voivat olla kaikki samanvärisiä/samasta paperista tai erivärisiä, kunhan vihkot ovat saman vahvuisia.
Paperiarkit voi leikata esim. leikkuuterällä+viivottimella tai repimällä. Jos haluaa revityt reunat, niin kannattaa repiä sitten kaikki reunat, että näyttää hyvältä. Revitty reuna on hyvä vaihtoehto, jos ei omista paperileikkuria, jolla saa sivut leikattua puhtaaksi. Ilman puhtaaksileikkuuta ei tule täysin siistiä nippua. Vihkot voi kaiketi käydä leikkaamassa tai leikkauttamassa vaikka jossain kirjapainossa, jos on sellainen kulkureiteillä. Minulla ei tästä kokemusta, en tiedä mitä maksaa. Pitäisi ehkä testata.
Arkit kannattaa kirjansidontatöissä olla kuitusuunnassa aina oikein, mutta tässä koptisidoksessa väärä kuitusuunta arkeissa ei ole niin haitallinen siinä tapauksessa, ettei vihkoja liimata mihinkään kiinni. Kuitenkin, jos kirjaan sivuille liimaa jotain paperia/valokuvia tms. olisi hyvä että kaikki olisi aina kuitusuunnassa samaan suuntaan, ettei tule kupruja. - Valmista kannet: Leikkaa esim. 2mm kartongista kannet, (Kansihan voi toki olla muutakin materiaalia, kunhan se on tarpeeksi jäykkää ja siihen saa pisteltyä reiät). Tarkista kartongin kuitusuunta, jos päällystät kannet. Päällystä kannet haluamallasi materiaalilla. Paperi tai kluutti pitäisi liimata samassa kuitusuunnassa kuin kartonki, ettei tule kupruja.
- Tee reikäkaavio: Ota kapea paperisuikale, joka on täsmälleen kirjan korkuinen. Merkitse siihen reikien paikat (esim. 2 cm ylä- ja alareunasta, ja loput tasaisin välein siltä väliltä). Reikiä tulisi olla parillinen määrä ja vähintään 4 kappaletta.
- Pistele reiät vihkoihin: Avaa jokainen vihko keskeltä ja pistä naskalilla tms. välineellä reiät sisäpuolelta ulospäin käyttäen reikäkaaviota sabluunana. Rei´ityskaukalossa on helpompi tehdä reiät täysin pystysuoraan, mutta voi keksiä jonkin oman tavan hoitaa sama asia.
- Pistele reiät kansiin: Merkitse samat reikien paikat kansipahvien selkäpuolen reunaan (noin 0,5–2 cm etäisyydelle reunasta) ja tee reiät naskalilla.
🪡 Vaihe 2: Sidonnan aloittaminen (Etukansi ja 1. vihko)
Koptisidos aloitetaan yleensä etukannesta ja ensimmäisestä vihkosta. Pujota lanka neulaan (älä tee solmua langan päähän, jätä pätkä lankaa vapaaksi vihkon sisään).
- Aloitus vihkosta: Vie neula ensimmäisen vihkon sisäpuolelta ulos ensimmäisestä reiästä (esim. alhaalta laskettuna). Jätä vihkon sisälle noin 5 cm langanpätkä.
- Kannen kiinnitys: Vie neula etukannen päältä (ulkopuolelta) vastaavan reiän läpi sisäpuolelle. Vedä lanka kireälle siten, että kansi ja vihko asettuvat vierekkäin.
- Kansilenkki: Tuo neula takaisin kannen ja vihkon välistä ja pyöräytä lanka itsensä ympäri (kannen ympäri menneen langan ali), jolloin muodostuu silmukka.
- Takaisin vihkoon: Vie neula takaisin saman vihkon saman reiän kautta sisään.
- Seuraava reikä: Kuljeta lanka vihkon sisällä seuraavaan reikään, työnnä neula ulos ja toista sama lenkki etukannen kautta. Tee näin kaikkien reikien kohdalla, kunnes olet vihkon viimeisessä reiässä (ulkopuolella).
🔗 Vaihe 3: Seuraavien vihkojen lisääminen
- Toinen vihko: Aseta seuraava vihko ensimmäisen päälle. Vie neula toisen vihkon ensimmäisestä reiästä sisään ja kuljeta lanka vihkon sisällä seuraavaan reikään ja sieltä ulos.
- Ketjutussilmukka (Koptipisto): Ennen kuin siirryt eteenpäin, pudota neula alemman vihkon (tai kannen ja 1. vihkon välisen) silmukan takaa/ali ja vedä lanka tiukaksi. Tämä muodostaa koptisidokselle tyypillisen ketjukuvion selkään.
- Takaisin vihkoon: Mene neulalla takaisin parhaillaan työstettävän vihkon reikään, kuljeta lanka sisällä seuraavaan reikään ja toista.
- Jatka: Toista tätä prosessia vihko kerrallaan, kunnes kaikki sisäsivut on sidottu yhteen lukuun ottamatta takakantta.
📘 Vaihe 4: Takakannen kiinnitys ja lopetus
- Takakansi mukaan: Kun olet viimeisen vihkon kohdalla, aseta takakansi paikoilleen.
- Viimeiset pistot: Kun tuot langan ulos viimeisen vihkon reiästä, vie se takakannen reiän läpi, tee lenkki alemman vihkon silmukan ympäri (kuten aiemmin) ja palaa viimeisen vihkon sisälle.
- Päättely: Kun olet viimeisen vihkon sisäpuolella, tee solmu edellisen pisto-ompeleen alle. Voit käyttää alun perin ensimmäisen vihkon sisälle jättämääsi langanpätkää myös solmimiseen, jos sidot lyhyemmillä pätkillä, tai päätellä langan tukevasti vihkon sisäpuolisesta langasta tehdyllä umpisolmulla. Leikkaa ylimääräiset langanpäät pois.